perjantai 17. lokakuuta 2014

Keittokausi / Soup Season



Avattu on - keittokausi nimittäin.

It's back - The soup season!

Tänään onnisti! Mieli on tehnyt pitkään paahdettua, tai muuten vain hyvin tummaa, mehukasta ja vähän ehkä savuistakin tomaattia, sellaista makua kuin Marcella Hazanin klassikkokastikkeessa (jota en ole oikeiden tomaattien puutteessa tehnyt täällä lainkaan). Kirjoitan ruokajuttua kandiseuran lehteen, ja selailin tomaatinhimoissani paljon kaikenlaista tomaatti-inspoa juttua varten. Viron tomaattitilanne on kuitenkin jo lähes yhtä säälittävä kuin Suomen, täällä sentään tajutaan tuoda tomaatit Hollannista, eikä yritetä enää kasvattaa kotimaisia kasvihuoneissa. Yleensä kaikki tomaattireseptit nojaavat hyvälaatuisiin, tuoreisiin tomaattehin, tai laadukkaisiin tölkitettyihin, kun kumpiakaan ei ole saatavilla, homma käy hankalaksi. Murskastakaan en pidä, enkä käytä jos ei ole ihan pakko (kitkerää, metallinmakuista, prosessoitua). Mutta tomaattia oli saatava. Sitten löysin kaupasta täydellisen pehmeän Gruusia leib- pussin ja tiesin sillä seisomalla laittavani keittoa. Keittohan on täydellinen jutunjuuri opiskelijalehteenkin - halpaa, helppoa, nopeaa, terveellistä ja sesongissa.

Today I got, foodwise, lucky. For few weeks now I've been craving, badly, for tomatoes, ripe, sultry, dark tomatoes, like in Marcella Hazan's classic tomato sauce recipe. (All time favourite I haven't had the chance to make here in lack of good tomatoes). I'm working on a food article for our student society's magazine, and going through piles of inspiration now, I realized my tomato lust was getting out of hand. Which is, frankly, catastrophic, considering the season is long gone and good tomatoes in Estonia now are very few and far between, and tomato dishes usually tend to rely on good quality tomatoes and simplicity. Of course I could buy a can of crushed tomatoes, but got to say I hate that stuff. Sure it's practical - fry some minced meat and throw in the insides of one can and you have a bolognese sauce (Finnish style), but the taste is simply awful, and it's processed. And expensive. And still I had to have my tomatoes! Today then I found a perfect soft Gruusia leib (Georgian bread) from the store, and decision was made for me - soup it is! I mean, it's perfect, for the student magazine article too -cheap, easy, fast, healthy and in season.

Kaupassa ei voinut enää syventyä selailemaan kansioita ja tallennettuja reseptejä, mutta mieleen oli jäänyt jonkinlainen muistikuva ruotsalaisen Vardagsbrus -blogin raakatomaattikeitosta, siihen tuli tomaattia, paprikaa ja valkoviinietikkaa, muistelin. Kuten yleensä, soppahommissa soveltaminen kannattaa, vaikka itse sanonkin tämä raakatomaattikeitto2.0 oli napakymppi! Lokakuussa ei syödä kylmiä keittoja, joten päätin vähän huijata tiukasta linjasta, mutta ihan yhtä terveellinen ja kevyt tämä on kuin alkuperäinen, ja ehkä vielä vähän ruokaisampi. Jos vierastat kaikkea raakaruokaan, kasvisruokaan tai raakaan tomaattiin liittyvää, epäilyt nurkkaan, soppa on kaukana kauhukuvista!

At that moment though I didn't just happen to have a recipe for tomato soup on me, too bad. But I did remember something from a raw tomato soup I saw in Vardagsbrus (A great, beautiful Swedish blog), what I remembered was tomatoes, bellpepper and white wine vinegar and rest I improvised. And as always in kitchen improvising is good, or the best even, and my soup2.0 turned out delicious and just as healthy as the original, even though I took a bit more relaxed approach. The best thing however is, I think, that you can totally love it even if you'd hate all things raw and vegetarian. Just try!



Tomaattikeitto / Tomato soup
yhdelle nälkäiselle tai kahdelle alkuun / For one hungry, or for two as starters 

2 suurehkoa tomaattia / 2 quite large tomatoes
1 paprika / 1 bellpepper
valkosipulia / garlic
chiliä / chili
vettä / water
valkoviinietikkaa / white wine vinegar
oliiviöljyä / olive oil
yrttejä / herbs
suolaa / salt
kanelia / cinnamon

voita / butter
pecorinojuustoa / pecorino cheese

Ohje on taas niin helppo, että sen kutsuminen "reseptiksi" tuntuu vähän hassulta, mutta yksinkertainen on kaunista. Pese tomaatit ja paprika, lohko vapaalla kädellä. Valkosipulia ja chiliä kannattaa ehdottomasti käyttää, mutta oman maun mukaan. Itse viipaloin ronskisti mukaan 3 kynttä valkosipulia ja muutaman sentin pätkän chiliä. Valkosipuli tuo makua, chili lämmittää olematta tulinen. Heitä kaikki kulhoon, lorauta mukaan ihan pikkuinen tilkka vettä (käytin ehkä puoli desiä), tippa oliiviöljyä ja valkoviinietikkaa. Surauta sauvasekoittimella sileäksi, lisää suolaa ja reilulla kädellä yrttejä (timjami, basilika, oregano yms. tummat, voimakkaat yrtit sopivat hyvin) Maista, halutessa lisää valkoviinietikkaa ja öljyä.

Again - so easy! Wash tomatoes and bellpepper, slice freestyle. Use garlic for flavor and chili for warmth. I used 3 cloves of garlic and few cm of chili, both roughly sliced. Throw everything in a bowl, add a bit of water (half a dl for example) and dash of olive oil and white wine vinegar. Puree everything until smooth. Add salt and good amount of herbs, dried or fresh, prefer dark, strong herbs like thyme, rosemary, oregano, basilica) Taste and add vinegar and oil if needed.

Lämmitä keitto kattilassa miedolla lämmöllä, heitä sekaan ihan pieni viilu voita tekemään mausta syvemmän ja sopasta nätimmän. maista uudelleen lämpimänä, jos jotain puuttuu, lisää. Tässä vaiheessa lisää varovasti kaneli, aloita vaikka noin maustemitallisella ja loput oman maun mukaan. Kaneli saa maistua, se on juuri se keiton salainen aines, joka saa sen maistumaan ehkä paremmalta kuin onkaan.

Heat the soup in a pot on medium heat, add just a tiny bit of butter to add depth and make your soup prettier. Taste again and adjust the herbs, salt and vinegar. Add cinnamon, be careful, it has to taste, but cinnamon very quickly pushes away all the other flavors. But, cinnamon in the end I guess is what makes this soup taste better than it even is.

Halutessasi sekoita joukkoon sulamaan tai murusta päälle vielä pecorinoa (tai parmesania).

If you feel like it melt in, or crush as garnish, some pecorino cheese. Parmesan would work too.



tiistai 14. lokakuuta 2014

Maanantain Keho & Mieli / Monday Body & Mind

Jo toinen ihana maanantai-ilta putkeen, mitä kummaa? Syytän kandijärjestömme TaSLOn järkkäämää joogakurssia, tunnit kätevästi maanantaisin kahdeksalta, juuri silloin kun kaikenlainen tyhjentäytyminen ja tasapainottuminen tulevat tarpeeseen eniten. Harmi sinänsä, että kurssi on niin suosittu, ettei kaikille tunneille mahdu millään, ja itse kaksi ensimmäistä kertaa käyneenä paikkani seuraaville tunneille menee ensisijaisesti heille, jotka eivät ole vielä päässeet. No, solidaarisuus kunniaan, ja joogamatto olohuoneen lattialle kotona. Joogan jälkeen on hyvä tulla kotiin, juoda chaita ja polttaa kynttilöitä. Maratoonaan myös läpi pienissä pätkissä lempielokuvia, nyt menossa Pappi, lukkari, talonpoika, vakooja, ihmeellisen kaunis ja loistavasti näytelty kylmän sodan vakoilutrilleri (ei takaa-ajoja tai räiskintää, vaan paljon älykästä ja hämärää kieroilua). Viikonlopun vietin Suomessa, takaisin kotona Tartussa olin myöhään sunnuntaina, maanantai alkoi niin kuin vain maanantai voi, mutta tällaisen zen-palautuksen jälkeen voi aloittaa viikon luottavaisemmin mielin.

I've had such a great Monday evening! And I did so last week too! Seriously speaking now, what is this? I'm fairly sure the moodlift is thanks to yoga course our student society organized us. Classes are held conveniently on Monday, eight pm, exactly when you need some extra calm and balance the most. Too bad there's so many of us interested that it's impossible for everyone to fit in every week, so in the name of solidarity I think I'll be taking my yoga mat to my own living room next week. After yoga the best thing to do is come home, make some hot chai, light candles and cuddle up in sofa corner to watch some mindblowing beautiful movies. One of those is my all-time favourite, cold war thriller without any annoying action scenes and instead plenty of wit and shadiness - Tinker, Tailor, Soldier, Spy. Great rolework too, absolutely gorgeous. So even though I spent a fairly busy weekend visiting my family in Finland, came home late on Sunday, and this morning started like only Monday morning can, after all the good vibes and dose of zen this evening I think I'm ready to face the coming week.





Uudet vanhat lautaseni, matalat ja sopivan pienet Rörstandit.

My "new old" plates, retro Rörstrand from Sweden




torstai 2. lokakuuta 2014

Ansaittu / Earned

Huhhuh, ensimmäiset muutama testiä tehty ja läpi kaikista. Asiat ei vielä ole mitenkään vaikeita, histologia, anatomia, viro ja kemia vain sattuivat kaikki niin samoihin aikoihin, ettei me keltanokat tajuttu aloittaa ajoissa. Eilen vielä keskiyön jälkeen tapeltiin porukalla joidenkin kaavojen kanssa, eikä mistään tullut enää yhtään mitään - ihan totaalinen taisteluväsymys ja jumi viikon tolkuttomasta rutistuksesta. Seuraavaan sumaan osaakin sitten kantapään kautta oppineena varautua paremmin.

Oh my now, oh my. First tests finally done and passed. They weren't big or difficult or anything, it just happened that we freshmen were being very, well, freshmen, and didn't see the tests coming as fast as they did. And so we found ourselves after midnight in dormitory kitchen of a classmate, furiously trying to grasp some last chemistry concepts. It was a good session, but could've been better, we were all, especially me, feeling so totally beaten and brain boiling over.

Tänään väsyneenä kouluun yhdeksältä, kahvia naamaan ja skarppina avaussaliin - meille tämän vuoden ykkösille on harvnaista herkkua tarjolla, nimittäin kuukauden mittainen, valinnainen muscle preparation kurssi. Yleensä ykköset aloittavat leikkelyt vasta keväällä. Muutama tunti pikkutarkkaa skalpellityöskentelyä, heti perään kemian testi, kemian praksi ja vielä luennollinen kemiaa päälle. Kotona kaivauduin peiton alle päikkäreille ja nyt onkin loppuilta rentoutettu niitä jumeja ja levätty.

Morning today didn't offer any relief either, fairly early off to school and freshly caffeinated to the dissection halls. We first year students this autumn have a rare chance, a muscle preparation course - starting, quite practically, from the first scratch. Usually the first time we get to/have to work on cadavers is first year spring. After some hours of scalpelwork we got intense five hours of chemistry including test, practical work and lecture. Needless to say in this state of being it was all more or less gibberish to me, and first thing I did after school was speedbike home and take a luxurious, well deserved, long, long nap. Whole evening has actually been one well deserved treat for myself to get back in more alive state of being.

Olin ihan fiiliksissä kun löysin kaupasta suklaarusinoita. Suklaarusinoita! Valtavat nostalgiahuurut, jogurttirusinat, suklaarusinat ja pahviset karkkiaskit. Olen taas aktivoitunut keittiörintamallakin, sain hankittua lähikauppani etukortin, Miksei Suomessa ole näin tehokkaita etuohjelmia, alennukset ja kampanjat ovat oikeasti todella tuntuvia, ja kun kaupan kiertää läpi tsekaten tarjoukset, ehtii kehittää ideoita. Ongelmana on enemmän ollut täällä yksin asuminen ja pikkuriikkinen pakastinboksi, niin pientä määrää on usein järjetöntä (ja mahdotonta) valmistaa, että se olisi juuri sopivasti yhdelle tuhdimmalle illalliselle. Testikeittiössä syntyi tänään kuitenkin aika loistavia kokeiluja, joskin niin rumia, että jotain pitää muuttaa ennen kuin julkaisen ohjeita täällä. Pienen vilaisun voin kuitenkin jakaa.

I have gotten busier in kitchen too, though that is of course just good. Making food only for myself is quite complicated; impossible and expensive to make small enough amounts. That has actually been the biggest obstacle keeping me from cooking, settling more easily into something unhealthy, not very delicious, and often ready made. Today anyways my test kitchen was in action again and results pretty great, but sadly so ugly I need to do some minor (or major...) improvements before I dare to share those with you, safe for a small sneak peak.