tiistai 19. toukokuuta 2015

Pelissä mukana / Back in the Game

Jos koskaan lukee lehtiä, blogeja, tai hitot, jos koskaan juttelee ihmisille, ihan vain muutamille, tietää nämä "ruuhkavuositekosyyt". Kun muutamaan vuoteen halutaan tunkea uraa, perhettä, harrastuksia, ystäviä, hyvinvointia, lifestylea, matkailua ja valaistuminen. Minulla näitä vuosia riittä vielä (koputa puuta, voi pudota muuten taivaalta flyygeli niskaan kun seuraavan kerran astun ovesta ulos) ja nytkin yritän mahduttaa elämääni vain opiskelua, vähän vapaa-aikaa, parisuhteen ja kaikki muu on vain plussaa. Sitä vaan, että vähän hirvittää seurata, kuinka ne ruuhkaisista ruuhkaisimmat onnistuvat esimerkiksi ylläpitämään blogejaan, kun itse en saa aikaiseksi edes tyhjennettyä kameraa - kyllä juu.

From blogs, magazines and life in general we've all learned to know and recognize these people who try fit everything on their plate at the same time. They juggle with career, family, hobbies, friends, wellness, lifestyle, travel, culture and an enlightening and seriously - that makes my head spin so bad! I only have school, bit of free time and a relationship to manage and I'm struggling so bad it's exhausting to even empty my god damn camera while these superpeople successfully manhandle it all And update a blog.

Jossain vaiheessa tuntuu siltä, että tietyiltä proffilta, aika monelta opiskelijalta, tai ehkä koko tiedekunnalta, on lähtenyt lapasesta. Tai sitten on nyt todistettu tosiasia, että keväisin toimisin paljon, paljon paremmin taiteilijarenttuna kuin lääkisopiskelijana. Olkoon kuinka on, kevät alkaa Tartussa kääntyä kesäiseksi, uskomatonta miten äkkiä se tuli, muutama kuukausi on kadonnut silmänräpäyksessä. Ihan äskenhän vasta satoi lunta, eikä ollut mistään vihreydestä tietoakaan ja oli pimeää ja kylmää ja lukukausi aluillaan. Nyt on koivuissa täydet lehdet, iltaisin vielä kymmenen jälkeen valoisaa, sade lämmintä ja omenapuut kukkivat. Kamerassa on jotain todisteita, niistä voi päätellä, että Suomessa on koiranpentu, kukkakimput ovat olleen pääosin valkoisia, jossain vaiheessa vaihdoin verhot, ja että kehitin mutakakkureseptin, joka on juuri sopivan kokoinen yhdelle kahdeksi päiväksi (tai hätätapauksessa yhdeksi kofeiinihuuruiseksi opiskeluyöksi). Sekään ei kai haittaa, että sen saa kasattua maksimaalisen tehokkaasti minimaalisella tiskillä ihan kädenkäänteessä. Sulata voi kattilassa, tee koko taikina siihen, ja käytä uunivuoassa leivinpaperia. Luksusversio ei vaadi paljoa enempää, kirkasta voi, korvaa osa sokerista ruskealla sokerilla/kookossokerilla/muscovadolla, lisää vähän pähkinöitä. Lopputulos on ohut, tiivis, rapeakuorinen ja ihan loistava. Toimii yksin, jäätelön, rahkan, kerman, hillon tai jopa jugurtin kanssa - kaikkea on kokeiltu.

At some point, which I believe was somewhere between cranial nerves and parasitology, I started suspecting some of the teachers and students were machines, you know, like Terminators. Because not everybody's an übermensch, right? Then I realized this overwhelming speed and excellence actually affects the whole faculty. Well aside from me, I'd be speedier and more excellent as a worthless artist, especially in springtime, which is now. Or was, I don't know anymore. Few months have passed in fog, I have no idea what has happened and did somebody accelerate the time, cause it's starting to get awfully summery in Tartu. Just few days ago it was dark, cold, grey and gloomy. Now the birches have full leaves, apples are flowering, it's light after 10pm, and rain is warm. Seriously? Photos tell me that there's apparently a very cute puppy in Finland, most flowers this spring were white, I've changed the curtains and created the perfect mudcake recipe for 1 person households. Lasts for two days or 1 well caffeinated study night, takes no time at all, and developed for people like me who own no dishwasher. And you will love it, it's the perfect moist, sweet, mudcake with crispy crust that works with anything from ice cream to youghurt to jam or on it's own. Tune it up by browning the butter, using one part white one part brown sugar, and adding some nuts. Make the batter in the pan you use for melting the butter and use baking sheet in the dish to make the cleanup easier.

Koska aloitin blogin reseptillä, tuntui sopivalta myös palata tauolta samalla kaavalla. Resepteistä onkin muuten kyselty, eli niitä tulevaisuudessakin, ehkä enemmän kuin muuta.

And since I started blogging with a recipe, it feels quite appropriate to return from hiatus with one too. For my surprise some people have even been asking after my recipes for the food I make, so expect them in the future too.






Voi muuten olla, että juttujen tyypit blogissa muuttuvat tästä eteenpäin. Enemmän lyhyempiä postauksia, lisää tilaa hengittää, ja vähän rohkeammin hömppäjuttuja. Varma en ole, mutta ajattelin kokeilla, jos sillä keinolla saisin taas säännöllistettyä päivitystahdin. Tilastoista näkee myös, että jokaisen uuden postauksen kävi katsomassa aina muutama lukija edellistä enemmän, ja tietty pohjaluku vieraili sivuilla myös tämän tauon aikana (jota en kyllä suunnitellut edes aloittavani, saati pitäväni, mutta tulipa taukoiltua). Muutamat ovat myös kyselleet, satunko kirjoittamaan blogia, tai ehdottaneen osa vitsillä, osa vakavissaan, että voisin kirjoittaa. Vanha fanikunta (hei, äiti) jaksaa muistuttaa säännöllisin väliajoin ettei ole taas päivityksiä näkynyt. Tämä mielessä yritän nyt sitten aloittaa uudestaan ja entistä uljaammin.

I'm also planning to change the nature of the blog a bit. To keep up with the updates regularly and more often, the posts will be shorter, airier and more relaxed in the future. I've gotten so much questions and interest concerning my blog/blogging that it really motivates and I'm actually thinking for the first time that I'd need a plan for this. Thanks for motivation you all who've read, checked for updates and showed interest, I'll try my best to not let you down on the return from the hiatus that, in fact, I never even planned to have.